Acheronin nekromanteion

Kreikkalaisessa mytologiassa Acheron oli manalan joki, murheen joki, jonka yli Kharon souti kuolleiden sielut. Mesopotamosin lähellä se laski Acherusianjärveen ja yhtyi Kokytokseen (”valitus”). Antiikin kirjoittajat sijoittivat tänne kuolleiden oraakkelin, jossa elävät saattoivat kutsua esiin esivanhempiensa sieluja. Homeroksen Odysseiassa tämä on portti, jonka kautta Odysseus kävi Haadeksessa. Herodotos kertoo, miten Korintin tyranni Periandros lähetti tänne viestinviejiä kysymään neuvoa kuolleelta vaimoltaan Melissalta.

Vuonna 1958 arkeologi Sotirios Dakaris tunnisti joen yläpuolella olevan Agios Ioannisin kukkulan nekromanteioniksi. Hän kaivoi sitä vuosina 1958–1964 ja 1976–1977. Säilynyt rakennus on 300-luvun lopulta tai 200-luvun alusta eaa., ja roomalaiset polttivat sen vuonna 167 eaa. Sen massiiviset monikulmaiset muurit ympäröivät käytävien ja huoneiden sokkeloa. Keskisalin alla on kallioon hakattu krypta, jonka kattona on viisitoista kivikaarta. Thessalonikin Aristoteleen yliopiston akustinen tutkimus totesi, että ääni tuskin kaikuu tässä maanalaisessa huoneessa. 1700-luvulla sen päälle rakennettiin Johannes Kastajan luostari, jonka kirkko on yhä pystyssä.

Tunnistuksesta kiistellään nykyään. Monet tutkijat pitävät rakennusta hellenistisen kauden suurena linnoitettuna maalaistalona. Sieltä löydettiin pronssiosia ainakin seitsemästä katapultista; Dakaris oli tulkinnut ne nosturin osiksi, joilla lavastettiin ilmestyksiä. Läheisellä Xylokastron kukkulalla ovat antiikin Efyran (Kichyroksen) muurit, Epeiroksen ainoa varmistettu mykeneläinen akropolis.