Antiikin Nikopolis

Octavianus voitti Antoniuksen ja Kleopatran Aktionin taistelussa vuonna 31 eaa., aivan salmen toisella puolella Prevezasta. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 29 eaa., hän perusti Nikopoliin, ”Voiton kaupungin”, niemelle aivan nykyisen Prevezan pohjoispuolelle. Ympäröivien kaupunkien asukkaat pakotettiin muuttamaan sinne, muun muassa Kassopesta, Ambrakiasta ja Orraonista. Muutamassa vuodessa kaupungissa oli muurit, teatteri, stadion, gymnasion, odeion ja vesijohto. Se kattoi noin 180 hehtaaria, ja sillä oli satamat sekä Ambrakianlahdella että Joonianmerellä. Noin vuodesta 110 jaa. se oli roomalaisen Epeiroksen provinssin pääkaupunki.

Kaupungin pohjoispuolella olevalle kukkulalle, jossa hänen oma telttansa oli seissyt, Octavianus rakennutti Apollonille voitonmuistomerkin, jota koristivat vallattujen sotalaivojen pronssiset keulamurtajat. Hän perusti myös Aktionin kisat, joita pidettiin joka neljäs vuosi Apollonin kunniaksi. Apostoli Paavali aikoi viettää talven 65–66 jaa. Nikopoliissa, kuten hän kirjoitti Kirjeessä Titukselle. Noin vuonna 94 jaa. Roomasta karkotettu stoalainen filosofi Epiktetos perusti sinne koulunsa.

400-luvun lopun hyökkäysten jälkeen kaupunki kutistui, ja uudet bysanttilaiset muurit ympäröivät vain noin kuudesosaa siitä. Ne uusittiin Justinianuksen aikana. Noin vuosina 460–575 rakennettiin sarja basilikoita, joiden lattiat peitettiin hienoilla mosaiikeilla, muiden muassa Alkisonin ja Doumetioksen basilikat. Alueella voi nähdä roomalaiset ja bysanttilaiset muurit, tiilisen nymfaionin, johon roomalaisen vesijohdon vesi tuli, roomalaisen odeionin, huviloita ja basilikat. Suuri teatteri ja stadion ovat aivan pohjoispuolella.

Tasavallan presidentti avasi 28. syyskuuta 2026 alueen äskettäin restauroituja osia, muun muassa piispanpalatsin huoneita ja basilikoiden mosaiikkeja. Nikopolis valmistelee hakemusta Unescon maailmanperintöluetteloon.