Rogoin linna

Rogoi seisoo 29 metrin kukkulalla Louros-joen pohjoisrannalla, ja joki kiertää sen juurta kolmelta puolelta. Antiikin aikana kukkula oli Bouchetionin akropolis. Bouchetion oli Eliksen 600-luvulla eaa. perustama siirtokunta. Se oli silloin rannikkokaupunki, ehkä saari, koska Ambrakianlahti ulottui pohjoisemmaksi kuin nykyään. Kaupunki hylättiin Nikopoliin perustamisen jälkeen.

Bysanttilaiset asuttivat paikan uudelleen, luultavasti 800-luvulla. Rogoista tuli piispanistuin, ja se linnoitettiin uudelleen. 1300- ja 1400-luvuilla se vaihtoi omistajaa monta kertaa epeirolaisten kapinallisten, Bysantin keisarien, serbien, albanialaisten ruhtinaiden ja lopulta Toccon suvun välillä. Se hylättiin osmanien valloituksen jälkeen vuonna 1449. Matkailija Ciriaco Anconalainen kävi siellä vuosina 1436 ja 1448 ja kirjasi, että Pyhän Luukkaan pyhäinjäännöksiä säilytettiin siellä eräässä kirkossa.

Keskiaikaiset muurit seuraavat antiikin linnoituksia ja seisovat niiden perustusten päällä. Kaksi muuraustyyliä on helppo erottaa toisistaan. Ulomman muurin sisällä seisoo 1400-luvulla rakennettu Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko, viimeinen jäänne luostarista. Suurin osa sisäalueesta on raunioina ja umpeenkasvanut, eikä aluetta ole koskaan kaivettu vuosien 1978–1980 muurikorjauksia lukuun ottamatta.